(Terveyden edistämisen keskus)  Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) julkaisi 13.9. Päihdebarometrin 2007 Valtakunnallisilla Päihdepäivillä Helsingissä. Alkoholinkäytön seuraukset syrjäytyminen ja sairastavuus ovat nousseet suuriksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi, arvioi lähes 90% vastaajista. Huoli jatkuvasti kasvavista lastensuojelun, päihdehuollon ja muun terveydenhuollon kustannuksista on yhteinen. Resurssit eivät riitä myöskään ehkäisevään päihdetyöhön, joka nähdään nyt tärkeämpänä kuin koskaan. Minkäänlaista positiivista kehitystä ei ole näköpiirissä. – Vuoden aikana ongelmat ovat selkeästi lisääntyneet ja trendi jatkuu, arvioivat Päihdebarometriin vastanneet kunta- ja järjestöjohtajat.

Tekry julkaisi barometrin 8. kerran ja siihen vastasi yhteensä 136 kunta- ja järjestöjohtajaa.

Syrjäytyminen ja sairastavuus lisääntyvät 

Kunta- ja järjestövastaajien huolenaiheet ovat yhteiset. Merkittävimmiksi päihteisiin liittyviksi ongelmiksi arvioitiin syrjäytyminen ja sairastavuus. Lähes 70% vastaajista arvioi niiden edelleen lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Puolet vastaajista ennakoi myös päihteistä aiheutuvien kuolemantapausten lisääntyvän.  Erityisesti yli 100 000 asukkaan kaupunkien edustajat olivat huolestuneita alueensa syrjäytymis-, sairastavuus- ja kuolleisuuskehityksestä.

– Muutama vuosi sitten toteutettu alkoholiveron alennus näkyy nyt paitsi reippaasti kasvaneina kulutuslukuina, myös aiempaa vakavampina päihdehaittoina, sanoi kehittämispäällikkö Ritva Varamäki Terveyden edistämisen keskuksesta esitellessään barometrin tuloksia.

Mitä suurempi kunta – sitä suurempi on lasten hätä 

Kunta- ja järjestövastaajista yli 80% arvioi kustannukset suuriksi lastensuojelussa, päihdehuollossa ja muussa terveydenhuollossa.  90% arvioi laajenevan alkoholiongelman näkyvän erityisesti ja räikeästi lastensuojelussa. 70% vastaajista arvioi lastensuojelun kustannusten kasvavan lähitulevaisuudessa.

– Hyvän arjen tukeminen pitäisi olla keskeisellä sijalla. Lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten tulisi hallita varhaisen puuttumisen keinot, taidot ja lapsiperheiden hyvinvointia tukeva yhteistyö. Paljon voitaisiin tehdä jo ennen kuin lapsesta tai perheestä tulee sosiaalitoimen asiakas, painottaa Ritva Varamäki. 

Mitä suurempi kunta sitä useimmin korostettiin kustannusten kasvua. Yli 100 000 asukkaan kaupunkien edustajista kaksi kolmasosaa arvioi, että päihteiden käytöstä aiheutuu erittäin paljon kustannuksia lastensuojelussa ja päihdehuollossa.  Rahat eivät riitä ehkäisevään työhön  Päihdebarometriin vastanneet kokivat erityisesti resurssipulaa ehkäisevässä päihdetyössä. Sekä kuntavastaajat että järjestövastaajat korostivat ehkäisevän päihdetyön merkittävää lisäämistä ja yli puolet vastaajista arvioi sen tarpeen lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Lisäksi puutelistalle nousivat päiväkeskustoiminta, asumispalvelut ja mini-interventiotoiminta. Sen sijaan suuri enemmistö kuntavastaajista arvioi katkaisuhoidon, A-klinikoiden ja kuntouttavan laitoshoidon palvelut riittäviksi.

Ehkäisevän päihdetyön tarpeen osalta edelliseen Päihdebarometriin verrattuna muutos on merkittävä: ehkäisevän päihdetyön tarpeen lisääntymistä korostavien määrä on noussut 28 prosentista 54 prosenttiin.

– Ehkäisevän työn merkityksen korostuminen on erinomainen asia sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Ratkaisevan tärkeä kysymys kuitenkin on, näkyykö tämä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn painotus ollenkaan riittävästi kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvissä kuntien suunnitelmissa, sanoi Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Mika Pyykkö.

Koti ja koulu ovat tärkeimmät päihdekasvattajat

Koti on edelleen tärkein lasten ja nuorten päihdekasvattaja. Kaikki vastaajat arvioivat kodin päihdekasvatuksen tärkeimmäksi päihdeongelmien ehkäisemisen keinoksi. Sen rinnalle nostettiin koulujen päihdekasvatus ja nuorten vapaa-ajan tukeminen. Nuorille kohdennettu ehkäisevä päihdetyö nähtiin keskeiseksi ja tärkeimmäksi; vastaajista 65% oli sitä mieltä.

– Ehkäisevän työn toimintatapoja kehitettäessä on hyödyllistä muistaa myös esimerkiksi kuntien koulu-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimien sekä monien eri järjestöjen mahdollisuudet tarjota nuorille turvalliset olosuhteet harrastamiseen ja itsensä toteuttamiseen terveyttä ja hyvinvointia tukevalla tavalla, Mika Pyykkö korosti.

Lähiyhteisöjen sosiaalinen vastuu ja elinolojen kehittäminen nähtiin sekä kunta- että järjestövastaajien mielestä myös merkittäviksi ehkäisevän työn keinoiksi.

Alkoholiveroon tuntuva korotus

Alkoholipolitiikan keinoista merkittävimmiksi nousivat hintapolitiikka ja myynnin valvonta. Yli puolet vastaajista vaatii alkoholin hintaan tuntuvaa korotusta. Kolmannes vastaajista vaatii korvamerkittyä rahaa ehkäisevään päihdetyöhön.

– Jos kuntien ja järjestöjen päihdetyötä toteuttavat tahot saisivat päättää valtakunnan politiikasta, Suomessa nostettaisiin alkoholiveroa reippaasti ja suunnattaisiin näin saatavia lisävaroja ehkäisevään toimintaan, sanoi Ritva Varamäki.

Lisäksi hallitukselta toivottiin lapsiperheiden tukemista ja nuoriin kohdistuvaa työtä. Tärkeinä toimenpiteinä nähtiin alkoholin saatavuuden rajoitukset sekä tiedotuksen ja valistuksen keinot.  Kuntavastaajat ja järjestövastaajat nostivat merkittäviksi yhteiskunnan keinoiksi myös toimeentuloturvan ja työllisyyden kehittämisen sekä päihdehoidon laadun ja saatavuuden parantamisen.

– Tarvitsemme yleistä terveyttä edistävää politiikkaa, joka pitää sisällään myös muun muassa toimeentuloturvasta ja työllisyydestä huolehtimisen, mutta myös kohdistettuja toimia päihteidenkäytön ja ongelmien vähentämiseksi, kiteyttää Ritva Varamäki.

Päihdebarometri (pdf 367 kt)