Uutta tutkimustietoa: Syrjäytyminen vaikeuttaa työvoimakoulutuksen onnistumista

2.11.2007 (Työministeriö)  Talonrakentamisessa ja teknologiateollisuudessa eletään huippusuhdannetta ja työvoiman kysyntä on erittäin hyvä. Osa näiden alojen työvoimakoulutukseen osallistuneista ei kuitenkaan työllisty alalle. Työministeriö tilasi VTT:n tutkijoilta Terttu Vainiolta, Tarja Mäkelältä, Kati Mikkolalta ja Pekka Tienhaaralta tutkimuksen, jossa etsitään keinoja, miten yhä useampi koulutukseen osallistunut sijoittuisi työelämään.

Tutkimuksen mukaan ilmiö nostaa entistä selvemmin esiin sen, että hyvässä työllisyystilanteessa pitkäaikaistyöttömiksi jääneet ovat yhä moniongelmaisempia. Talonrakennusalan ja metallialan työttömien ja työvoimakoulutettavien koulutuksen lähtötaso on alhainen verrattuna muihin työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistujiin. Alhainen peruskoulutustaso on yksi selittävä syy muita koulutusaloja heikompaan työllistymiseen.

Työvoimakoulutukseen ei ole riittävästi hakijoita, jotta päästäisiin valitsemaan sopiva ryhmä ensin kartoitusjaksolle ja edelleen ammatilliseen koulutukseen. Kartoitusjaksot ovat usein liian lyhyitä, jotta alan sopivuus ja opiskelijan todellinen motivaatio voitaisiin varmistaa.

Työvoimakoulutus on yksi keskeinen instrumentti, jolla työvoiman ammatillinen osaaminen ja työelämävalmiudet pyritään saattamaan työvoiman kysyntää vastaavaksi. Talonrakennus-, konepaja- ja rakennusmetallialoille on suunnattu runsaasti työvoimakoulutusta. Työministeriön tilastojen mukaan vuonna 2006 konepaja- ja rakennusmetallialojen työvoimakoulutuksen suorittaneista 29 prosenttia ja talonrakennusalalla 40 prosenttia oli työttömänä kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen, vaikka alojen yritykset potevat työvoimapulaa. Tilanne on kuitenkin parantunut vuoden 2007 aikana. Tämän vuoden tammi-elokuun tilastojen mukaan talonrakennusalan työvoimakoulutuksen suorittaneista 34 prosenttia oli työttömänä kolmen kuukauden jälkeen koulutuksesta. Konepaja- ja rakennusmetallialojen koulutuksessa työttömänä kolmen kuukauden jälkeen oli 26 prosenttia koulutukseen osallistuneista.

Tutkijat toteavat, että koulutuksessa käytettävissä olevat tila-, opetus- ja materiaaliresurssit eivät kaikilta osin riitä elinkeinoelämälähtöiseen kouluttamiseen. Talonrakentajakoulutuksessa ei esimerkiksi pystytä opettamaan teollista rakentamista eikä käyttämään uusimpia rakennuskoneita. Pula opettajista korostuu varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Tutkimuksessa esitetään parannusehdotuksia, miten työvoimakoulutuksesta tulisi mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa. Oppimisvaikeuksien havaitsemiseen ja hoitamiseen sekä yleisten elämänhallinnan taitojen kartuttamiseen tarvitaan lisää asiantuntemusta. Joillakin paikkakunnilla jo toimiva pajatoiminta voisi olla kanava opiskelu- ja työelämätaitojen kartuttamiseen. Koulutukseen tulisi lisätä työnhakuvalmennusta. Työvoimakoulutusmuotoja tulisi markkinoida yrityksille sekä potentiaalisille opiskelijoille hyvänä väylänä hankkia työntekijöitä ja työllistyä.

Tutkimuksen aineistona oli tietoja vuosina 2004-2006 järjestetyistä koulutuksista sekä työministeriön yhteenvedot koulutuksen vaikuttavuudesta ja opiskelijapalautteista.

Terttu Vainion, Tarja Mäkelän, Kati Mikkolan ja Pekka Tienhaaran tutkimus Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen – talonrakentaminen ja metalliala (Työpoliittinen tutkimus 334) on julkaistu internetissä osoitteessa www.mol.fi/julkaisut.

Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen