Kolumni (Lisää kolumneja on vanhemmissa lehdissä)   Kuva: Lehtikuva Oy / Valtioneuvoston kanslia  Palvelut keskiöön Suomen kunnissa keskustellaan parasta aikaa ensi vuoden talousarviosta, ehkä jopa hieman ristiriitaisin tuntein. Erinomainen talouskehitys, verotulojen kasvu samoin kuin joissakin kunnissa selvästi näkyvä valtionosuuksien lisääntyminen luovat myönteistä ilmapiiriä. Haasteita puolestaan asettaa pitkän nousukauden jälkeen aina syntyvä epävarmuus vahvan talouskasvun jatkumisesta ja kunta-alan palkkaratkaisut. Menojen kurissa pitäminen on ensi vuonna entistäkin haastavampaa. Erityisen merkittävässä asemassa koko maan kustannustason kannalta ovat suuret kaupungit ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen kaupunkiseuduilla. Palvelurakenteita katsottaessa suurilla kaupungeilla olisi edellytyksiä olla suunnannäyttäjänä monessa, mutta vielä riittää parantamista ainakin kahdella alueella. Ensinnäkin sähköiset palvelut on aika nostaa keskiöön ja niiden käyttömahdollisuuksia lisätä. Kaupunkilaisten valmiudet sähköisten palveluiden käyttöön ovat poikkeuksetta korkeat, joten tähän valmiuteen on osattava vastata. Nettiyhteys on suurella osalla kotona ja niitä on lukuisasti tarjolla myös julkisissa tiloissa.

Samaan yhteyteen liittyy myös julkisen hallinnon ns. yhteispalvelupisteet. On enemmän kuin järkevää, että kansalainen saa monia palveluita samalta luukulta, jos ne haluaa hakea luukulta esimerkiksi internetin sijaan. Yhteispalvelupisteiden palveluvalikoimaa kehitetään jatkuvasti.

Toinen palvelurakenteiden kehittämiseen liittyvä painopistealue on yksityisen sektorin hyödyntäminen palvelutuotannossa. Suurissa kaupungeissa toimijoita ja volyymiä riittää, mutta pitää olla myös osaamista. Valtion taholta huolehditaan erityisesti siitä, että yhteistyötä ja kilpailuasetelmaa hankaloittavia esteitä tullaan purkamaan. Kyse ei ole ideologisesta valinnasta, vaan siitä, että palvelut tuotetaan aikaisempaa tehokkaammin ja tuottavammin.

Kuntasektorilla saataisiin aikaan miljardiluokan säästöt, jos parhaat käytännöt otettaisiin kaikkialla käyttöön. Helsingin kokoisessa kaupungissa kyse on kymmenistä miljoonista –jopa sadoista. Eikä parhaita käytäntöjä löydy aina kunnista, vaan yritysten osaamisen hyödyntäminen on erittäin tarpeellista. Toimivissa palveluissa olennaista on se, että pystymme tarjoamaan vaihtoehtoja.

Kuntien välinen yhteistyö on kaupunkiseutujen kehittämisessä välttämätöntä. Kumppanuus on tiivistynyt monilla alueilla viime vuosina, mutta sitä on syytä kehittää edelleen. Yhteistyön tulee perustua alueen kuntien ja yritysten yhteiseen tahtotilaan.